Hernekeitto Saint Germainin tapaan

Laskiaissunnuntai sai meillä uuden nimityksen, kun poikani kysyi vuosi sitten, että syödäänkö meillä laiskiaispullia. Ja kyllä meilläkin niitä pullia syödään, kuten hernekeittoakin. En tosin leivo pullia itse, koska en osaa edelleenkään leipoa kunnon pullaa. Kivimöykkyjä on kauhean mälsää pureskella. Joten pakastealtaan puolivalmiit pullat saavat kelvata. Hillon asettelusta ja kerman vatkaamisesta selvitään juuri ja juuri. Hernekeittoakaan en ole koskaan tehnyt itse, mutta tänä vuonna päätin ottaa härkää sarvista. Ja tein toki perinteisen version lisäksi toisenkin kokeilun. Molempien ohjeet bongasin Risetin sivuilta.

Saint Germainin hernekeitto

100 g kuivattuja ruokaherneitä
1 sipuli
2 rkl voita
1 l lihalientä
1/4 tl hienoa merisuolaa
1/4 tl mustapippuria
2 rkl konjakkia
2 keltuaista
2 dl kuohukermaa
persiljaa

Huuhtele herneet. Liota herneitä yön yli. Itse käytin liottamiseen litran vettä ja  heitin pari lihaliemikuutiota joukkoon keittämisvaiheessa. Herneet piti keittää pehmeiksi enkä tullut katsoneeksi kelloa, kun telkusta tuli kiva leffa. Seos muhi hellalla varmaankin tunnin verran. Tärkeintä on herneiden pehmoisuus (kunnon ruokaslangia).

Kuullota hienonnettu sipuli pehmeäksi yhdessä ruokalusikallisessa voita. Tämä olisi kai pitänyt tehdä kattilassa, mutta käytännön syistä tein kuullotuksen tarpeeksi isolla paistinpannulla, kippasin herneet liemineen sipulisörsselin päälle, annoin hautua hetken aikaa ja kippasin sitten helahoidon takaisin kattilaan. En halunnut jättää hyviä aineita siivilään, vaan soseutin sopan sauvasekoittimella hienoksi.

Sulata loppu voi pannulla ja sekoita vehnäjauhot joukkoon. En ruskistanut jauhoja, vaan toteutin seuraavan vaiheen samaan tapaan kuin valkokastike tehdään. LIsäsin soppanestettä pannuun liru kerrallaan ja sekoitin vispilällä tasaiseksi. Jatkoin kunnes seos ei enää ollut niin paksua ja sain kaadettua sen takaisin kattilaan. Sitten vatkasin sen tasaiseksi ja annoin kiehua pienellä lämmöllä viitisen minuuttia. Hienonsin merisuolan ja kokonaiset mustapippurit huhmaressa keiton maustamista varten. Alkosta löytyi onneksi useampaa konjakkilaatua pikkupulloissa. Niistä vaihtoehdoista myyjä suositteli tuota, mikä lukee yllä olevassa reseptissä.

Vatkaa keltuaiset ja kerma keskenään ja lisää kuumaan soppaan koko ajan vispaten. Ohjeessa lukee näemmä tarjoilukulhossa, mutta oma kipponi oli mikä hyvänsä, mistä oli hyvä kaataa ohutta nauhaa vispatessa.

Keitosta tuli ihanan makuista ja kivan samettista. Aika hauska hernekeiton tuunaus. Menisi varmaankin jonkun hyvän aterian alkukeittona. Persiljaa ei ollut koristeeksi, mutta eipä se haitannut, kun lirutin sopan pulloon herkutteluhetkeä odottamaan. (Ja ihan tiedoksi, että tämähän jämähtää. Joten sitten pitää lämmittää koko pullo vesihauteessa).