Ravintolapäivä

Kaikkihan sen tietävät, että olen mahdoton ruokahöpö. Se nyt vaan on niin, että rakastan hyvää ruokaa, syömistä ja kokkaamista. Meidän perheessä ei ole itsestään selvää, että kaikki olisivat aina saman pöydän ääressä yhtä aikaa ruokailemassa. Silloin kun niin on, niin hetki on pyhä. Silloin pidän huolen siitä, että kaikki ylimääräinen möykkä on poissa, pöytään istutaan yhdessä eikä kiirettä pidetä. Silloin nautitaan hyvästä ruoasta ja jutustellaan kaikesta mahdollisesta.

Ruoka ja ruokailu yhdistävät ihmisiä kansallisuudesta huolimatta. Ravintolapäivä on kerrassaan loistava idea. Kenellä tahansa on mahdollisuus perustaa mieleisensä ravintola yhden päivän ajaksi ja kuka tahansa voi mennä kenen luo hyvänsä nauttimaan ruoasta ja seurasta. Päivää vietetään useamman kerran vuodessa. Ravintolansa voi ilmoittaa sivustolle, jolta jokainen voi vapaasti valkata ruokailupaikkansa.

Havahduin eilen illalla, että pääsen vihdoin osallistumaan ravintolapäivän viettoon. Tutkin karttaa ja yksi ravintola löytyi jopa Uudesta-Seelannista. No mulle riitti ihan Suomi ja Hämeenlinna tänään. Löysin läheltäni Italia-teemaisen "ravintolan". Menussa luvattiin vihreää salaattia, jauhelihalasagnea tai kasvislasagnea sekä tiramisua ja kahvia. Hinta vaivaiset 12 €. Erittäin kohtuullista.

Pakko sanoa, että kyllä mua vähän jännitti mennä tuiki tuntemattoman kotiin herkuttelemaan. Kurvasin talon eteen parkkiin ja soitin ovikelloa. Oven avasi ystävällinen nainen ja sisältä tulvi ihana lasagnen tuoksu. Tunnelmallisessa huoneessa oli pitkä pirttipöytä, ikkunoilla kynttilät. Tässä "Italian illat"-ravintolassa oli neljä eri kattausta. Minun kanssani saman pöydän ääreen istuutui perhe Helsingistä, nainen Kellokoskelta ja me loput (yksi pariskunta, minä ja toinen nainen) olimme Hämeenlinnasta. Minä valkkasin munakoiso-ricottalasagnen pääruoaksi. Voi että! Kaikki oli niin herkullista. Tunnelma oli rento ja siinä rauhassa syödessä rupateltiin yhtä sun toista. Perheen lapset olivat kuulemma matkalla vähän kummastelleet, että mennäänkö me jonkun ventovieraan kotiin syömään. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että tällaiset tapahtumat tekevät tosi hyvää suomalaisille ja ihan kaikille. Mikä loistava tapa tutustua ihmisiin, ruokiin, kulttuureihin ja ympäristöihin. Minulla oli aterian jälkeen kotiin ajaessa tosi hyvä mieli. Tämä ei takuulla jää viimeiseksi osallistumiskerraksi. Ja sainpa pari kivaa ideaa omaa "ravintolaa" ajatellen keväämmällä. Ole rohkea ja osallistu tavalla tai toisella! Takaan, että se kannattaa!