Piipahdettiin Tukholman risteilyllä syysloman kunniaksi. Tai ei mulla mitään lomaa ollut, muutama vapaapäivä vain. Ja tietysti olin itse kaameassa flunssassa (ja olen edelleen), mistä muu perhe oli jo ehtinyt toipua. Oma risteilyni meni siis vähän nukkumiseksi. Sen verran jaksoin olla hereillä, että kävin katsastamassa Elastisen promenade-keikan.
Meillä on yleensä aina jokin retkikohde Tukholma-päivälle. Tällä kertaa seikkailtiin vuosi sitten avattuun ostoskeskukseen, Mall of Scandinaviaan. Hypättiin satamasta metroon, ja vaihdettiin T-Centralissa paikallisjunaan. En ole mikään shoppailuintoinen nainen, mutta poika halusi katsastaa Lego-storen ja pari muuta lelukauppaa tiettyjen legojen löytämiseksi. Ostarilta löytyi lopulta myös itselle mieluinen keittiövälineliike, Cervera. Olen pitkään etsinyt induktioliedellä toimivaa valurautapannua, ja nyt sen löysin. Kotiin päästyämme päätin kokeilla pannun (Skeppshult) paistotuntumaa milläs muulla kuin pinaattilettujen paistamisella. Kouluaikoina pinaattilettujen ohella tarjottiin italiansalaattia. En oikein välitä majoneesipohjasta, mutta ranskankerma sopi kastikkeeksi oikein hyvin. Valion sivuilta löysin molemmat reseptit.
Kokeilusta tuli makumatka menneisyyteen. Paistotuntuma, lettujen kääntäminen, tuoksut. Kaikesta tuli mieleen äidin valurautapannu, ja sillä paistetut rapeareunaiset pikkuletut. Ainoa oikea pikkulettujen kääntöväline tällä pannulla on ruokailuveitsi. Lettuja paistaessa tuli niin hyvä mieli, että alkoi ihan itkettää. Olen tunteellinen ruokahöpö. Makumuistot on mulle tärkeitä. Ja äiti.
100 g porkkanaa
100 g pätkäspaghettia tricolore
1 hapahko omena
100 g pakasteherneitä
100 g kinkkusuikaleita
2 prk (à 200g) Valio Eila kevyt crème fraîchea
2 tl valkoviinietikkaa
1 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Kuori ja raasta porkkana isoksi raasteeksi. Keitä spaghettia muutaman minuutin ajan reilusti suolatussa vedessä. Lisää joukkoon herneet ja porkkanaraaste. Anna kiehua minuutti. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Kuori omena ja tee siitä pieniä suikaleita tai kuutioita. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Sekoita kastike ja kaikki ainekset keskenään. Anna maustua lettujen paistamisen ajan.
Kuinkas sitten kävikään
No niinhän siinä kävi, että itku pääsi lettuja paistaessa, kun makumuistoja tulvi mieleeni. Paistinpannu toimi upeasti. Lettusien reunoista tuli ihanan rapsakat. Ei mennyt 60 eukkua hukkaan. Ja voihan sillä toki paistaa muutakin kuin lettuja. Molemmat reseptit toimivat hyvin. Lettutaikinassa pitää olla riittävästi suolaa. Maista sitä ennen paistamista. Italiansalaatti oli ihanan raikasta. Ei ollenkaan niin tönkköä kuin majoneesipohjainen versio. Keitinvedessä pitää olla reilusti suolaa. Tässä kirjoittaessa en ole ihan varma, että laitoinko viinietikkaa 2 teelusikallista vai ruokalusikallista. Pelkään, että käytin jälkimmäistä määrää, mutta maku oli silti itselleni sopivan kirpakka. Kastikkeessa kannattaa olla suolaa ja pippuria riittävästi. Tämä on edelleen oiva makupari.
Meillä on yleensä aina jokin retkikohde Tukholma-päivälle. Tällä kertaa seikkailtiin vuosi sitten avattuun ostoskeskukseen, Mall of Scandinaviaan. Hypättiin satamasta metroon, ja vaihdettiin T-Centralissa paikallisjunaan. En ole mikään shoppailuintoinen nainen, mutta poika halusi katsastaa Lego-storen ja pari muuta lelukauppaa tiettyjen legojen löytämiseksi. Ostarilta löytyi lopulta myös itselle mieluinen keittiövälineliike, Cervera. Olen pitkään etsinyt induktioliedellä toimivaa valurautapannua, ja nyt sen löysin. Kotiin päästyämme päätin kokeilla pannun (Skeppshult) paistotuntumaa milläs muulla kuin pinaattilettujen paistamisella. Kouluaikoina pinaattilettujen ohella tarjottiin italiansalaattia. En oikein välitä majoneesipohjasta, mutta ranskankerma sopi kastikkeeksi oikein hyvin. Valion sivuilta löysin molemmat reseptit.
Kokeilusta tuli makumatka menneisyyteen. Paistotuntuma, lettujen kääntäminen, tuoksut. Kaikesta tuli mieleen äidin valurautapannu, ja sillä paistetut rapeareunaiset pikkuletut. Ainoa oikea pikkulettujen kääntöväline tällä pannulla on ruokailuveitsi. Lettuja paistaessa tuli niin hyvä mieli, että alkoi ihan itkettää. Olen tunteellinen ruokahöpö. Makumuistot on mulle tärkeitä. Ja äiti.
Pinaattiletut ja italiansalaatti
Pinaattiletut:
150 g pakastepinaattia
3 kananmunaa
5 dl kevytmaitoa
3 dl vehnäjauhoja
50 g voisulaa
suolaa maun mukaan
voita paistamiseen
Sulata pinaatti mikrossa tai huoneenlämmössä. Sekoita kaikki aineet keskenään. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. (Tee sillä aikaa italiansalaatti) Paista letut voissa.
Italiansalaatti:
100 g pätkäspaghettia tricolore
1 hapahko omena
100 g pakasteherneitä
100 g kinkkusuikaleita
2 prk (à 200g) Valio Eila kevyt crème fraîchea
2 tl valkoviinietikkaa
1 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Kuori ja raasta porkkana isoksi raasteeksi. Keitä spaghettia muutaman minuutin ajan reilusti suolatussa vedessä. Lisää joukkoon herneet ja porkkanaraaste. Anna kiehua minuutti. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Kuori omena ja tee siitä pieniä suikaleita tai kuutioita. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Sekoita kastike ja kaikki ainekset keskenään. Anna maustua lettujen paistamisen ajan.
Kuinkas sitten kävikään
No niinhän siinä kävi, että itku pääsi lettuja paistaessa, kun makumuistoja tulvi mieleeni. Paistinpannu toimi upeasti. Lettusien reunoista tuli ihanan rapsakat. Ei mennyt 60 eukkua hukkaan. Ja voihan sillä toki paistaa muutakin kuin lettuja. Molemmat reseptit toimivat hyvin. Lettutaikinassa pitää olla riittävästi suolaa. Maista sitä ennen paistamista. Italiansalaatti oli ihanan raikasta. Ei ollenkaan niin tönkköä kuin majoneesipohjainen versio. Keitinvedessä pitää olla reilusti suolaa. Tässä kirjoittaessa en ole ihan varma, että laitoinko viinietikkaa 2 teelusikallista vai ruokalusikallista. Pelkään, että käytin jälkimmäistä määrää, mutta maku oli silti itselleni sopivan kirpakka. Kastikkeessa kannattaa olla suolaa ja pippuria riittävästi. Tämä on edelleen oiva makupari.
Kommentit
Lähetä kommentti